Tämä vuosi on Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Yhdistyksellämme, Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys, on Miinaan aivan erityinen side, sillä hän on toiminut sekä yhdistyksemme johtokunnassa että varapuheenjohtajanamme. Hänen kunniakseen nimesimme kotisivumme: miinat.fi.
KUTSU: Maanantaina 19.9.2016 juhlistamme Miinan juhlavuotta järjestämällä avoimen tilaisuuden, jossa psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahti alustaa meille Miina Sillanpään elämästä ja hänen tekemästään arvokkaasta työstä. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löydät Naisyhdistyksen kalenterista »
Miina Sillanpää (4.6.1866–3.4.1952) nousi torpantytöstä, piiasta ja palvelijattaresta tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli uranuurtaja ja kansalaisvaikuttaja, teki laajan ja monipuolisen elämäntyön. On hienoa, että Miinan kansalaisvaikuttamisen juhlaliputuspäivää vietetään 1.10.2016.
Pikkuinen Vilhelmiina syntyy Ojaisten kylässä yhdeksänlapsiseen perheeseen
Suomessa elettiin Vilhelmiinan syntyessä nälkävuosien aikaa. Kaksitoistavuotias Vilhelmiina kävi kaksi lukukautta kiertokoulua ja aloitti työnteon Forssan puuvillatehtaassa. Työ oli lapselle raskasta, terveys kärsi yötyöstä ja pitkistä työvuoroista. Vilhelmiinalla oli kuitenkin mahdollisuus käydä tehtaankoulua, mitä hän arvosti koko elämänsä. Kuusitoistavuotiaana Vilhelmiina meni Jokioisten naulatehtaaseen, jossa hän työskenteli kaksi vuotta.
Vilhelmiinalle tarjoutui mahdollisuus lähteä Porvooseen piikomaan, mutta ennen lähtöään hän kävi kirkkoherranvirastossa. Siellä hän muutti nimensä sellaiseksi, jonka hän itsekin osaisi lausua. Niinpä Vilhelmiina Riktigistä tuli isänsä torpan nimen mukaan Miina Sillanpää.
Nuori Miina paiskii töitä ja etenee päättäväisesti urallaan
Miinalla oli useita ammatteja; tehtaantyöläinen, palvelijatar, talousapulainen, paikanvälitystoimiston hoitaja, ruokalain ja kahvilain tarkastaja sekä Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton sihteeri.
Vuonna 1899 Miinasta tuli Helsingin Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimiston johtaja ja sittemmin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Tätä tehtävää hän hoiti koko loppuelämänsä vuoteen 1952 asti.
Miina Sillanpää valittiin yhdistyksemme, Helsingin Sos.dem. Naisyhdistyksen johtokuntaan 6.5.1920. Tuolloin pitämässään avauspuheessa hän mm. lausui. ”Vallitkoon keskuudessamme keskinäinen ymmärtämys ja yksimielisyys ja pitäkäämme pyhänä omat perustuslakimme.” Miina Sillanpää toimi myös Naisyhdistyksen varapuheenjohtajana.
Miina Sillanpää tekee historiaa: hän on yksi yhdeksästätoista Suomen ensimmäisestä naiskansanedustajasta
Miina Sillanpää tuli valituksi Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, siitä alkoi poliittinen ura. Hän toimi kansanedustajana 38 vuotta (vuosina 1907–10, 1914, 1917, 1919–32). Sillanpää oli sisukas nainen, hän oli Väinö Tannerin hallituksen sosiaaliministeri ja hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926.
Miina Sillanpää ministerinä. Kuva: miina Sillanpään Säätiö.
Visionääri ja kansalaisvaikuttaja
Miina Sillanpää oli rohkea edelläkävijä ja kansalaisvaikuttaja; hänen työnsä jäljet näkyvät vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Miina Sillanpää perusti Suomeen Ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
SDP:n keskeinen naisvaikuttaja ja koko työläisnaisliikkeen symboli
Toiminnassaan Miina Sillanpää keskittyi sosiaalipolitiikkaan. Hän teki laajoja maakuntamatkoja tutustuen sosiaalisiin epäkohtiin lastenkodeissa, mielisairaaloissa, kouluissa ja kunnalliskodeissa. Miina oli aikansa kuuluisuus. Naisten asema kohosikin 1929 säädetyn avioliittolain myötä, jonka jälkeen vaimot saivat edustaa itseään oikeudellisissa asioissa.
Miina Sillanpää omistautui naisliiton organisoimien Ensi Kotien toimintaan. Vuonna 1949 hän vastaanotti presidentti J. K. Paasikiveltä tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Hänestä tehtiin propaganda-ase kommunismia vastaan. Iäkkään Miina Sillanpään nostaminen jalustalle sai jopa myyttisiä piirteitä. Miina Sillanpää kuoli 3.4.1952 Helsingissä.
Miten naiset voivat tänään?
Elämme historiamme vaurainta aikaa, on mahdollisuus tehdä hyvää perhepolitiikkaa. Sosialidemokraattien on pidettävä huoli, että hyvinvointiyhteiskunta ei rapaudu, jos Miina olisi keskellämme, hänellä olisi varmasti uusia malleja palveluiden kehittämiseksi. Miina oli aikansa visionääri.
Jokaisella kunnalla tulee olla tavoitteena hyvinvoiva perhe, äitien tukeminen on parasta mahdollista tukea lapsille. Osa meistä tekee liikaa työtä ja väsyy, liian moni on työtön ja turhautuu.
Työttömyydessä elävä perhe on altis syrjäytymiselle ja tämän kurimuksen siirtyminen sukupolvelta toiselle on surullista. Nuoret ovat yhteiskuntamme peili ja lapset perheensä peilejä. Lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus hyvään elämään ja koulunkäyntiin. Elämän alkuvuosiin kannattaa satsata, silloin luodaan perusta elämälle.
Syrjäytyneet ovat suuri menetys yhteiskunnallemme. Ajan termi on varhainen tuki, mikä tarkoittaa sitä, että eri hallintokuntien ja ammattiryhmien on osattava tehdä todellista yhteistyötä ja tukea perhettä jo varhaisvaiheessa. Syrjinnän torjuminen on erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien haaste.
Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät sosiaalisesti ja kulttuurisesti monimuotoiset kaupungit, joissa on tilaa erilaisuudelle
Suomen maahanmuuttajaväestöstä suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Erilaisiin kulttuureihin kuuluvan väestön kasvaessa meidän on muutettava asenteitamme ja rakennettava palvelujärjestelmämme vastaamaan entistä paremmin erilaisten kuntalaisten tarpeisiin.
Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi tarvitsemme aidosti monimuotoisia työyhteisöjä ja hyvinvointipalveluja. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät lapsi- ja perhemyönteiset, luovat ja monikulttuuriset kaupungit, joissa on tilaa erilaisuudelle.
Mitä Miina tekisi meidän sijassamme?
Tänäänkin tarvitaan Miinan kaltaisia naisia. Miina Sillanpää nostaisi varmasti keskusteluun ikäihmisten hyvinvoinnin, pakolaisten ja maahanmuuttajien inhimillisen kohtelun sekä lastensuojelun. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, ikäihmisistä on pidettävä hyvä huoli – meidän on käärittävä hihamme ja ryhdyttävä työhön!
KUTSU: lämpimästi tervetuloa Miina-tilaisuuksiin: ma 6.6. ja ma 19.9.2016
Maanantaina 6.6.2016 klo 14.30 kokoonnumme Miina Sillanpään muistomerkille muistelemaan Miinaa. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema Soihtu-niminen veistos paljastettiin vuonna 1968. Se sijaitsee Tokoinrannassa (Helsingissä Ympyrätalon takana, Kallion virastotalon kohdalla rantapuistossa). Tukiaisen keskeisenä ajatuksena oli koti ja siihen liittyvät mielikuvat ja symbolit – harjakattoiset talot. Soihtu on abstrakti pronssiveistos, jonka hahmossa voi nähdä viittauksen soihdusta lieskana nousevaan valoon.
Maanantaina 19.9.2016 klo 17.00 juhlistamme Miinan syntymän 150-vuotisjuhlavuotta järjestämällä avoimen tilaisuuden, jossa psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahti alustaa meille Miina Sillanpään elämästä ja hänen tekemästään arvokkaasta työstä. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löydät Naisyhdistyksen kalenterista »
Irma Marttila
Helsingin Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtaja
Lähde: Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys 75 vuotta, Hannele Laitinen
Miina Sillanpään Seuran ylläpitämässä tapahtumakalenterissa, mukana sekä valtakunnallisia että paikallisia Miina Sillanpää –tapahtumia »
Miina Sillanpään Säätiö »
Miina Sillanpään muistomerkki. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema Soihtu-niminen veistos paljastettiin vuonna 1968. Se sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, Tokoinrannassa.
