Kesäkoti Kallioniemen liittymislomake »
Kesäkoti Kallioniemen kotisivu »
Kesäkoti Kallioniemen Facebook-sivu »
Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys perustaa Kesäkoti Kallioniemen vuonna 1925
Kesäkoti Kallionimen kevättalkoissa riitti puuhaa. Kuvassa Naisyhdistyksen puheenjohtaja Irma Marttila kasteluvastaavana.
Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys ryhtyi suunnittelemaan oman lomakodin perustamista Miina Sillanpään johtaman Palvelijataryhdistyksen esimerkin innoittamana. Palvelijataryhdistys oli vuonna 1921 perustanut lomakoti Lepopirtin.
Vuosisadan vaihde oli uusien aatteiden ja ajatusten aikaa. Perustettiin yhdistyksiä ja valmistauduttiin yhteiskunnalliseen toimintaan. Keskusteltiin naisen yhteiskunnallista asemaa rasittavista epäkohdista. Naisilla on pitempi työpäivä, pienemmät palkat ja vähemmän tilaisuutta lepoon ja virkistykseen.
Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys aloitti lomakotiprojektin perustamalla siirtolatoimikunnan ja ompelukerhon. Naisyhdistyksen naiset valmistivat myytäväksi käsitöitä ja keräsivät varoja kesäkodin perustamiseen.
Varat karttuivat hitaasti, joten Naisyhdistys päätti järjestää suuren Arpajaisjuhlan Hakasalmen puistossa helluntaina 20.–21.5.1923. Juhla oli menestys ja yleisöä saapui runsaasti molempina päivinä. Ensimmäisenä päivänä portilla kerättiin sisäänpääsymaksu. Esityksissä oli sekä huumoria että puhetta päivän politiikasta. Torvisoitto sai tanssijalkoihin vauhtia. Joka tanssiparilta kerättiin markka per tanssikerta. Arvat tekivät hyvin kauppansa.
Suuri Arpajaisjuhla oli menestys: puhdas tuotto oli 51 725 markkaa. Rahastonhoitaja tarvitsi miesvoimia rahoja kantamaan. Siitä huolimatta vielä eivät rahat riittäneet lomakotikiinteistön ostoon. Kassan kartuttamista jatkettiin määrätietoisesti mm. järjestämällä huviretkiä. Kesä 1924 meni siirtolatoimikunnan etsiessä sopivia tiloja kesäkotia varten.
Keväällä 1925 oltiin jo hyvin toiveikkaita, kun rekikelien aikaan käytiin tutustumassa liikemies Parviaisen tarjoamaan Kallioniemi-nimiseen kiinteistöön Sipoon Kaarinansaaressa. Kaupat tehtiin 100 000 markan hinnasta ja kesäkoti vihittiin käyttöön helluntaina 13.4.1925.
Tällä hetkellä Kesäkoti Kallioniemen omistaa Kesäkoti Kallioniemi ry:
Ote Hilkka Kujalan vuonna 1995 julkaisemasta kirjasesta ”Työtä ja toimintaa Kallioniemen Kesäkodissa 1925–1995”:
”Kallioniemen taloudellisten ja toiminnallisten suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen asettivat niin monia tehtäviä ja velvoitteita, että toiminnan itsenäistäminen tuli harkittavaksi.
Helmikuussa 1935 naisyhdistyksen kuukausikokouksessa Martta Salmela-Järvinen alusti johtokunnan esityksen kannatusyhdistyksen perustamisesta. Esitystä kannatettiin ja päätettiin perustaa Kallioniemen Kesäkodin Kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena on
”tehdä tunnetuksi perheenäitien lomanvieton yhteiskunnallista ja terveydellistä merkitystä ja järjestää perheille, äideille ja lapsille lomanviettomahdollisuuksia joko kokonaan maksuttomasti tai halvoin hinnoin”.
Tälle yhdistykselle Sos.dem. Naisyhdistys luovutti Kallioniemen Kesäkodin kiinteistön 27.2.1935 päivätyllä kauppakirjalla rakennuksineen ja irtaimistoineen 40 000 markan hinnasta. Samalla siirtyivät kesäkodin velat kannatusyhdistyksen maksettavaksi.
Itsenäisen kannatusyhdistyksen perustaminen ei katkaissut Naisyhdistyksen jäsenten työtä Kallioniemen hyväksi, sillä suurin osa jäsenistä liittyi kannatusyhdistyksen jäseniksi. Arpoja myytiin ja osallistuttiin johtokunnan työhön ja aina tarvittavaan talkootoimintaan.”
Vastuunkantajia ja taakantasaajia
Otteita Hilkka Kujalan vuonna 1995 julkaisemasta kirjasesta ”Työtä ja toimintaa Kallioniemen Kesäkodissa 1925–1995”:
”Yhdistystoiminta on yhteistyötä, mutta yksilön panos näkyy siinä aina merkittävänä, ilman sitä ei saada aikaan kestävää rakennelmaa. Kallioniemellä on koko olemassaolonsa ajan ollut onni saada mukaan yksilöitä, jotka innolla ja kestävyydellä aikaansa ja voimiaan kuluttaen ovat tehneet mittavaa työtä suunnitelmien ja toiminnan onnistumiseksi. Puheenjohtajat ja johtokuntien jäsenet ovat kantaneet suurimman vastuun ja huolen päätösten toteuttamisen onnistumisesta ja myös vastoinkäymisistä.”
”Tämän kesäkodin perustaminen ja toiminnan ylläpitäminen on ollut keskeisesti naisten puuhaa, mutta lisäksi on ollut paljon sellaisia töitä, joita naiset eivät ole jaksaneet suorittaa. Onneksi läheisyydessä on ollut miesväkeä, aviomiehiä, poikia ja ystäviä, joiden osuus kesäkodin kunnossapidosta on ollut merkittävä. On muodostunut eräänlainen ”miesjaosto”, joka eri alojen ammattitaidolla on hoitanut vastuullisesti korjaus- ja kunnostustyöt. 80-luvulta lähtein miehet on hyväksytty virallisesti jäseniksikin, aikaisemmin se ei käynyt! Tämä asennemuutos on merkinnyt kesäkodin toiminnan vahvistamista ja turvaamista.”
Lue lisää:
Hilkka Kujala: ”Työtä ja toimintaa Kallioniemen Kesäkodissa 1925–1995” (pdf) »
