Omaishoito on keskeinen osa suomalaista hoivajärjestelmää. Sitä on kehitettävä määrätietoisesti suuntaan, joka turvaa omaishoitajien jaksamisen, toimeentulon ja yhdenvertaisen aseman koko maassa. Vaikka hoiva ja hoito kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle, myös kunnilla on tärkeä rooli ikääntyneiden arjen tukemisessa.
Kunnat voivat edistää omaishoitajien hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia virkistäytymiseen sekä kehittämällä joustavia ratkaisuja, kuten kiertävää perhehoitoa.
Omaishoitajuus on usein naisten vastuulla. Omaishoitajat kantavat hoivan ohella taloudelliset huolet ja joutuvat navigoimaan monimutkaisessa tukijärjestelmässä. Kuormitus on raskas ja tutkimusten mukaan omaishoitajat kärsivät uupumuksesta, yksinäisyydestä ja mielenterveyden haasteista. Omaishoitajien jaksamiseen panostaminen on välttämätöntä. koska se on inhimillisesti oikein.
Nykytilanne ei ole oikeudenmukainen. Tuen taso ja palvelut vaihtelevat alueittain ja moni jää ilman riittävää apua. Omaishoitajat joutuvat usein tinkimään omasta terveydestään, toimeentulostaan ja mahdollisuuksistaan osallistua työelämään tai sosiaaliseen elämään. Tarvitsemme selkeän kansallisen linjauksen, joka varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja riittävät resurssit kaikilla hyvinvointialueilla.
Omaishoito mahdollistaa arvokkaan elämän kotona ja säästää yhteiskunnan varoja merkittävästi. Omaishoidon kustannukset valtiolle ovat noin 12 000 €, tehostettu palveluasuminen puolestaan noin 63 000 €. Omaishoitajien tuki on riittämätön, sitä on kehitettävä pitkäjänteisesti osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta, ei vain irrallisena etuutena.
Omaishoitajien työ on tunnustettava täysimääräiseksi osaksi hyvinvointivaltiota. Panostamalla omaishoitajien jaksamiseen, toimeentuloon ja palveluihin rakennamme oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää Suomea, jossa jokaisesta pidetään huolta.
Naisyhdistyksen kevätkokouksen julkilausuma 26.3.2026
