Naisyhdistyksen aloite Helsingin sos.dem. piirin syyspiirikokoukselle
Maahanmuuttajaperheiden erityistarpeet on huomioitava
Muutto, pakeneminen tai aika pakolaisleirillä aiheuttavat aina voimakasta henkistä kuormitusta. Suku ja ystävät ovat jääneet kotimaahan usein hengenvaarallisiin olosuhteisiin. Suomessa ei ole ystäviä, eikä virkamiehiin luoteta. Kielitaidottomuus, yhteiskunnan toiminnan tuntemattomuus ja yksinäisyys vieraassa maassa ahdistavat. Toimeentulo ja työttömyys ahdistavat vanhempia. Mieltä painaa, onko kotimaassa saatu koulutus mennyt hukkaan. Lasten mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä huolestuttavat. Yleinen ilmapiiri, kiusaaminen ja rasismi ahdistavat. Perhe koetaan turva- ja pakopaikkana. Perhesiteet voivat tiivistyä ja osaltaan aiheuttaa eristäytymistä. Lapsilla on onneksi luonnostaan kyky hyväksyä erilaisuutta.
Kotona lapsia hoitavat vanhemmat ovat kotoutumisen kannalta haasteellinen ryhmä. Lastenhoito voi sitoa äitejä vuosiksi kotiin. Äidit ovat vahvasti motivoituneita oppimaan suomea, vaikka kieliopinnot olisivat viivästyneet vuosikausia. He haluavat hoitaa omia ja lastensa asioita viranomaisten ja palveluntarjoajien kanssa ilman tulkkeja ja ymmärtää lastensa arkea päiväkodissa ja koulussa. Useimmat naiset haluavat päästä opintojen kautta töihin eikä pysyvä kotiäitiys ole kaikille mieluinen tulevaisuudennäkymä. Äitiys motivoi kieliopintoihin, mutta samalla se vaikeuttaa kieliopintojen käytännön järjestymistä väsymisen, ajankäytön ja lastenhoitovelvoitteiden vuoksi. Äitien kieliopintojen käytännön tukeminen on erityisen tärkeää.
Lasten tulee päästä ajoissa päiväkotiin, jotta he oppivat suomen kielen ennen koulun alkamista. Päiväkodissa huolehditaan lasten suomen kielen oppimisesta. Vanhemmat ottavat mielellään vastaan vinkkejä, miten kielen oppimista vahvistetaan. Jokainen lapsi hyötyy hyvästä kielitaidosta. Annetaan lapsen olla ylpeä omasta äidinkielestään ja kulttuuristaan, hyvä kielitaito on avain opiskeluun. Omanäidinkieliset kerhot/ tuokiot ovat tukena oppimiselle. Vanhemmat, opiskelijat, mummot, ukit voivat toimia sadunkertojina. Lapsen oman äidinkielen tukeminen, vanhempien osallistuminen ja kasvatuskumppanuus ovat tärkeitä.
Inkluusio-opetusta tulisi resursoida enemmän ja opettajankoulutusta kehittää niin, että tulevilla opettajilla olisi mahdollisuus toteuttaa inkluusiota täysipainoisesti
Koulussa maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen opetus voidaan toteuttaa joko niin, että hän saa erillisiä suomen kielen tunteja sekä erityisopetusta aineissa, jotka kielen vuoksi tuottavat hankaluuksia tai hän voi opiskella inkluusioluokassa, jolloin hän opiskelee yhdessä muiden kanssa yleisopetuksen ryhmässä. Valitettavasti näyttää tällä hetkellä siltä, että inkluusio ei toteudu niin kuin se on suunniteltu toteutettavan. Tämä johtuu resurssipulasta ja keskeneräisestä suunnittelusta, jonka seurauksena usein oppilaat segretoidaan toisistaan. Tämä saattaa tuottaa hyvää erityisopetusta, mutta ei opeta lapsia elämään yhdessä niin, että jokainen oppija olisi samanarvoinen. Inkluusio-opetuksen yksi tavoite on, että lapset tulevaisuudessa voisivat elää yhteiskunnassa, jossa ei nähtäisi esteitä elää yhdessä erilaisten yksilöiden kanssa. Inkluusio antaa myös oppilaalle oikeuden lähikouluunsa ja samaan opetussuunnitelmaan kuin muut ikäisensä. Koulussa oppilas saa tarvitsemansa tuen ja apuvälineistön yleisopetuksen ryhmässä. Tuki tulisi siis oppilaan luo eikä hänen tarvitsisi erota omasta yleisopetuksen ryhmästään. Kaikki oppilaat ovat yhdenvertaisia ja heitä ei pitäisi lokeroida sen mukaan, onko heillä jokin haaste, kuten esim. maahanmuuttajalapsen kohdalla suomen kielen taito.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen saisi samanlaista opetusta. Inkluusioluokassa opiskelee yleisopetuksen ryhmässä maahanmuuttajalapsien lisäksi myös lapsia, joilla on esim. oppimisvaikeuksia. Jokaisen lapsen tulisi saada omanlaisensa tuki. Inkluusioluokka toimii parhaiten yhteisopettajamenetelmällä, sillä tällöin oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Vielä kuitenkin näyttää siltä, että aikuisia ei ole tarpeeksi ilmeisesti resurssien vähyyden vuoksi saatu luokkiin. Olisi ehdottoman tärkeää, että resursseja lisättäisiin niin, että inkluusioluokassa olisi tarpeeksi aikuisia, jotta joustavat oppimisjärjestelyt kuten esim. ryhmittelyt ja muu oppimisen tuki voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja täysimääräisesti omassa luokassa. Yhteisopetus ei ole vain yhteistä opetusta, siihen kuuluu myös yhteinen suunnittelu ja yhteistyössä toteutettu arviointi. Opettajankoulutuksessa tulisi ottaa huomioon se, että jokaisella opettajalla olisi valmiudet opettaa myös inkluusioluokassa. Tämä voisi tarkoittaa erityispedagogisten taitojen hallintaa ja harjoittelua yhteisopettajuuden käytänteistä.
Ammatti on avain yhteiskunnan jäsenyyteen
Myös maahanmuuttajanuorille kuten kantasuomalaisillekin on tärkeää, että he voivat ohjautua opiskelemaan ammattia, josta he ovat kiinnostuneet tai joka on ollut heidän haaveensa. Usein heille tarjotaan hyvin suppeaa ammattivalikoimaa. Aikuisten kohdalla on huomioitava ammatti, joka heillä on ollut jo ennen Suomeen tuloa. Tällöin opintojen alkaessa tunnistetaan ja tunnustetaan jo olemassa oleva osaaminen. Riittävä suomen kielen taito opinnoista selviytymiseksi on tärkeä varmistaa. Tukena voi olla esimerkiksi ammattiopintoihin valmentava koulutus. Pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisilla on vahva motivaatio opiskella ja he arvostavat ilmaista koulutustamme. Opiskeluvalmiudet voivat vaihdella hyvinkin paljon, joten henkilökohtaisen oppimissuunnitelman merkitys korostuu heidän kohdallaan. Pedagogisin menetelmin voidaan tukea heidän integroitumistaan oppilaitosyhteisöön.
Erityisen tärkeää on että opettaja tarvittaessa vaikuttaa asenteisiin myös harjoittelupaikoissa. Luottamuksen saavuttaminen voi vaatia aikaa, sillä lähtömaassa heillä voi olla viranomaistahoilta rankkoja kokemuksia. Traumaattiset kokemukset voivat haitata paneutumista opintoihin. Terapia ja mielenterveyspalvelut ovat monissa kulttuureissa tuntemattomia länsimaiden tuntemassa muodossa. Sen toteuttaminen vaatii erityisosaamista, jota on niukasti saatavilla. Monikulttuurinen oppimisympäristö on haasteellinen, mutta myös rikastuttava. Onnistuessaan saamme motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Koulutukseen tehdyt panostukset tulevat moninkertaisesti takaisin.
Helsingin Sosiaalidemokraattinen Naisyhdistys esittää, että SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossaan pitävät huolta riittävästä rahoituksesta julkisille palveluille ja toimivat niin, että varhaiskasvatusta, lasten, nuorten ja aikuisten koulutusta kehitetään. Esitämme, että puolue ja sen edustajat toimivat kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kaikissa päätöksissään.
